Lapsen keltainen neulepusero

Toissa kesänä satuin näkemään kesälomamatkalla kaupassa vaaleankeltaista Novita Ipana -lankaa. Päätin hetken mielijohteesta ostaa lankaa neljä kerää, koska väri oli mielestäni niin kiva. Ja niinhän siinä sitten kävi, että langat jäivät varastoon, kun en keksinytkään niille mitään käyttöä. Lopulta päätin neuloa langasta mahdollisimman "perusmallisen" neulepuseron, joka sopisi niin tytölle kuin pojalle. Koon valitsin siten, että saisin mahdollisimman tarkkaan koko lankamäärän (200 g) käytettyä. Tämän neulemallin kohdalla se tarkoitti kokoa 122 cm. Ohje puseroon löytyy täältä.

Olin jo kerran aikaisemmin käyttänyt Ipana-lankaa. Silloin kyseessä oli neulottu vauvan pitsimyssy. Kyseisen projektin jälkeen vannoin, etten ikinä enää ko. langasta mitään yrittäisi neuloa. Mutta toisinpa sitten kävi. Ja jälleen totean, että Ipana ei missään tapauksessa ole minun suosikkilankani. Akryylilanka on kyllä miellyttävän tuntuista, mutta esimerkiksi kappaleiden muotoon kuivattaminen oli käytännössä ajan haaskausta, kuten alla olevista kuvista näkyy.

Puseron hiha muotoon kuivumassa.

Turhauttavaa: Kuivumisen jälkeen kappaleen reunat rullaantuvat yhtä paljon kuin ennen kostuttamista. 

Kappaleiden muotoon kuivattamisen jälkeen vuorossa oli niiden yhdistäminen ja kaula-aukon viimeistely. Silmukoita poimimaan siis. Eikä se tällä(kään) kerralla ihan ongelmitta sujunut. En mitenkään meinannut saada silmukoita poimittua tarvittavaa määrää. Lopputulos oli kuitenkin mielestäni suhteellisen hyvä, joskin napituskaistaleen kohdalla olisi silmukoita kannattanut poimia reunakohdassa 1-2 kpl enemmän. Nyt pääntien reuna ei jatku aivan napituskaistaleen reunaan asti.

Pääntien silmukat poimittuna.

Kun saumat oli ommeltu, oli aika etsiä sopivat napit toiselle olalle. Onneksi mummolta perimästäni nappikokoelmasta löytyi sopivat.

Napit paikoilleen ommeltuina.

Sitten olikin pusero valmis. Toivottavasti tälle nyt löytyisi käyttöäkin. Pusero on todella miellyttävän tuntuinen, ja sattumalta se on esikoiselle juuri sopivan kokoinen. Valitettavasti hän ei suostunut poseeraamaan pusero päällään, joten valokuvamallina sai tällä kertaa toimia lapsista keskimmäinen. Kuten postauksen ensimmäisestä kuvasta huomaa, puserossa on hänen tapauksessaan vielä hieman kasvunvaraa.

Valmis pusero, koko 122 cm

Lopuksi vielä kuva keskimmäiselle neulomistani ryppyvarsisukista, jotka valmistuivat samoihin aikoihin puseron kanssa. Sukat ovat muuten samanlaiset kuin aikaisemmassa postauksessa paitsi, että varret ovat hieman lyhyemmät.